Historia

Ajatus keihäskilpailuista Pihtiputaalla syntyi toukokuussa 1971. Tuolloin alettiin suunnitella kisojen järjestämistä pihtiputaalaisille ja sieltä lähteneille heittäjille, joista nimekkäimpiä on Jorma Kinnunen. Keihäskarnevaaleissa kilpailtiin ensimmäisen kerran 4.7.1971 maan koko parhaimmiston voimin ja yli tuhannen katsojan kannustaessa. Voiton vei Hannu Siitonen 84,42 metrin kiskailullaan.

Vuosi vuodelta tapahtuma on laajentunut ja saanut yhä enemmän kiinnostusta osakseen. Naisten kilpailu tuli mukaan 1974, ja vuodesta 1975 alkaen on karnevaalien yhteydessä pidetty keihäskoulua, josta oppia ovat saaneet monet nykypäivän huippuheittäjät.

10-vuotisjuhlakarnevaalien yhteydessä 1980 jaettiin ensimmäiset Kain Tapperin suunnittelemat karnevaalimitalit. Näistä ensimmäinen ojennettiin Lontoon 1948 olympialaisten sankarille Tapio Rautavaaralle.

Vuodesta 1983 Keihäskarnevaalit on järjestetty Pihtiputaan keskusurheilukentällä, jonka reunassa seisoo 1990 pystytetty, Niilo Rikulan veistämä keihäänheittäjäpatsas. Ajatuksen patsaan pystyttämisestä herätti Leo Pusa. Hän on ollut alusta saakka mukana kisojen organisoinnissa ja johti keihäskoulua vuoteen 1989.

Nykyään Pihtiputaalle kerääntyy joka vuosi lähes 200 keihäskoululaista ja yli 40 kouluttajaa Suomen suurimpaan keihäskouluun. Vuonna 2013, Pihtiputaan kunnan 150-vuotisjuhlavuonna, Keihäskarnevaalien suojelijana toimi tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Vuonna 2021 vietettiin 50. Keihäskarnevaalit juhlallisin menoin. Samassa yhteydessä nimettiin Pihtiputaan keskuskentän uudeksi nimeksi Jorma Kinnusen kenttä.